Joka viikko. Esimerkiksi näin:

iskä: *kitkit viinaa ahneeseen suuhun, alkoholisoituneisiin aivoihin ja ylisuureen mahaan* "p******, v****, s******, h******* antakaa apinat, te typerät ihmiset minun kertoa elämäntarinaani sillon p****** kun minä haluan v****!"

minä: "voisitko mahdollisesti olla hiljempaa ja kertoa sitä elämäntarinaasi sillon kun mie en yritä keskittyä telkkarin kattomiseen?"

iskä: "en v**** voi! Aina kun minä yritän kattoa telkkaria niin kyllä h******* sillon kailotetaan niin paljon kun suusta lähtee, mutta entäs sillon kun minä yritän jotain kertoa niin ollaan että "hyshys hiljaa nyt, ei pihahdustakaan"!!"

minä: *äärettömän turhautumisen, suuttumuksen ja raivon aiheuttama naurupurkaus johtuen siitä etten uskalla lyödä tai potkaista isää tai sanoa hänelle yhtä pahasti kuin saatan sanoa kun hän (se) on selvin päin, eikä lähellä myöskään ole mitään minkä voisi paiskata täysillä seinään niin että se menisi rikki*

iskä: *vetäen naurustani johtopäätöksen että minä pidän hänen huutamisestaan, kännisestä naurustaan ja kiroilemisestaan ja siitä että hän puuttuu asioihini, aloittaa typerien, alle nelivuotiaan tasoisten kommentien ja kysymysten tekemisen ohjelmasta jota olen katsomassa*

minä: *turhautuen ja raivostuen entistä enemmän, nauru yltyy..*

iskä: *kuvitellen tyttärellään olevan hauskaa ja kaiken olevan hyvin, kertoo lisää älyvapaita ja kaksimielisiä juttuja*

About half an hour later:

iskä: *nukkuen täysin tyytyväisenä ja lapsensa naurusta iloinneena omassa sängyssään ja nähden kauniita unia. Kuorsausta*

tytär: *istuu omassa huoneessaan sängyllä peiton alla, miettien miksi hänellä on sellainen isä, mikä hänessä on mennyt vikaan ja miksi elämä teki sen juuri hänelle. Itkee hiljaa ettei vain kukaan kuulisi, niistää nenäänsä entisestäänkin läpimärkään nenäliinaan kun ei uskalla hakea uutta peläten että isä tai äiti herää. Yöhän siinä menee*

Äiti koko ajan taustalla yrittäen tyynnytellä molempia, mutta epäonnistuu siinä täysin. Mutta se ei ole hänen vikansa. ^^

Tämä ei ole teiniangstia, ei toisesta vatutuksesta johtuvaa purkautumista, vaan juuri sitä elämää jota elän joka viikko, normaalisti perjantaisin, tällä kertaa pääsiäisen kunniaksi torstaina. Vaihdetaanko? Kyllä kiitos. Ja sitten ihmiset ihmettelevät miten joku minun ikäiseni voi olla absolutisti. Niin.