Lokakuu alkoi eilen, ihanaa! Tämä on kiva kuukausi kun puut ovat
älyttömän kauniin värisiä, järveä voi tuijottaa vaikka miten kauan kun
puiden värit heijastuvat sen pintaan, aamuisin maa on kuurassa ja on
ihanan pirteä ilma joka saa posket punoittamaan.
Kävin eilen kokeilemassa niitä paria pollea vuokraustarkoituksessa.
Paikka ei ollut ihan sellainen mitä odotin, mutta Mellu oli varsin
hauska poni. Se käveli hienosti kivasti ja käänty joka kerta kun käskin
ynnä muuta kivaa, ravissa vaan lähti kipittämään kauheaa vauhtia mutta
kun rentoutin ja rauhoitin itseni niin sitten neitikin kulki vähän
nätimmin, tosin aina voltin jälkeen tuli kauhea spurtti. Mutta tosi
kiva polle se oli kuitenkin. Viri oli sitten vähän jumimpi, ehkä senkin
kanssa saisi yhteistyön sujumaan jos vähän harjoittelisi. Ja yleensä
kuitenkin tykästyn aina polleihin joista en ekalla kerralla ole
paljoakaan tykännyt. Mietin vain vielä että alanko noista toista
vuokraamaan, pelkään että menee kaikki taidot hukkaan kun ei ole
opettajaa joka kerta vahtimassa miten ratsastan.
Näin viime yönä unta missä oltin äidin, V:n (o.O) ja muiden tuttujen ja
vähemmän tuttujen kanssa sillä laivalla millä Kyproksella yhden päivän
vietimme. Sitten jostain syystä äiti tippui monta kertaa siitä laivasta
ja minä hyppäsin aina mereen pelastamaan. Joka kerta vedessä ui myös
kani, jota tosin luulin ihan vain jänikseksi. Eikä unessa tullut
mieleenikään kania pelastaa, äitini sentään olisi pystynyt
pelastautumaan itsekin, mutta kani ei. Herättyäni tajusin heti että
kani oli Noisette aka Noppa aka Noppanen, Valko-rakkaan emo joka kuoli
jouluaattona 2005. Tuli kyllä paha olo sitten, eikä asiaa lainkaan
parantanut se että tajusin tasan kolme kuukautta sitten istuneeni
lentokoneessa matkalla Kyprokselle. Masentavaa.
maanantai, 2. lokakuu 2006